Rakennusteollisuus pystyy madaltamaan hiilijalanjälkeään hyödyntämällä puuparvekkeita betonisissa ja puisissa rakennuksissa. Puuparvekkeen hiilijalanjälki on negatiivinen eli puusta valmistettu parveke sitoo elinkaarensa aikana enemmän hiilidioksidia ilmasta kuin tuottaa sitä, käy ilmi Nordic Offsetin Woodialle toteuttamasta selvityksestä. Valitsemalla puiset parvekkeet, on mahdollista pienentää rakennuskohteen hiilijalanjälkeä.
Puusta valmistettu tilaelementtiparveke sitoo valmistusvaiheessa hiilidioksidia arviolta saman verran kuin betoniparveke tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. Puun käytölle parvekemateriaalina on enää esteenä tietämättömyys ratkaisun eduista ja ennakkoluulot.
“Puuparvekkeisiin liittyy paljon harhaluuloja – ettei niitä voisi laittaa betonikerrostaloon tai ne eivät olisi paloturvallisia. Kumpikaan ei pidä paikkansa”, sanoo Woodian toimitusjohtaja Jouko Rintala.
Kerrostaloissa käytetyn clt-puuelementeistä valmistetun, tornimallisen parvekkeen hiilijalanjälki on elinkaariarviointilaskennan mukaan negatiivinen. Laskelmassa käytetty, puusta valmistettu esimerkkiparveke sitoo koko elinkaarensa aikana vajaa 1000 kg hiilidioksidia. Kun huomioon otetaan pelkästään parvekkeen valmistusvaihe, sitoutuu puuparvekkeeseen noin 1600 kilogrammaa hiilidioksidia. Vertailukohteena ollut betonista valmistettu parvekekokonaisuus tuotti valmistusvaiheessa ilmakehään saman verran hiilidioksidia.
Puu on myös betonia 5 kertaa kevyempää, joten puusta valmistetut parvekkeet eivät tarvitse yhtä massiivisia ripustuksia kuin muista materiaaleista valmistetut parvekkeet. Lisäksi puiset parvekkeet voidaan asentaa nopeasti, koska ne esivalmistetaan tehtaassa. Woodia valmistaa parvekkeet massiivipuisista clt-elementeistä, joissa on käytetty kotimaista puuta.
Materiaalina puu on yhtä kestävä ja pitkäikäinen vaihtoehto kuin perinteiset parvekemateriaalit, teräs ja betoni. Se voidaan verhoilla ja suojata säältä kestämään vuosikymmeniä. Puuparvekkeet ovat myös paloturvallisia ja täyttävät rakennusalan vaatimukset.
Puun käyttäminen parvekkeissa on myös mahdollisuus kiertotaloudelle. “Vuosikymmenien päästä, kun puuparvekkeet ovat käyttöikänsä päässä, niitä voidaan hyödyntää muissa puupohjaisissa tuotteissa”, Rintala visioi.
Woodia on toimittanut satoja puisia parvekkeita uudiskohteisiin Suomessa. Puusta valmistetut parvekkeet sopivat myös korjausrakentamiseen. Lokakuussa Woodia asensi ensimmäiset puuparvekkeet saneerauskohteeseen Vaasassa. Woodian puuparvekkeen hiilijalanjäljen laskenta perustuu standardoituun elinkaariarviointimenetelmään, jossa parvekkeen elinkaaren eri vaiheiden ilmastovaikutus on selvitetty ottaen huomioon eri standardit (ISO 14025:2010 ja SFS-EN 15804:2012 + A2:2019) ja ohjeistukset (RTS PCR menetelmäohje rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laadintaan). Selvityksen tilaaja on puuparvekkeita valmistava suomalainen Woodia.
Kysy lisää hiilijalanjäljen laskentapalveluista asiantuntijoiltamme!