Glasgow’ssa järjestetty 26. YK:n ilmastokokous päättyi 12.11.2021. Kokoukselta odotettiin erityisesti valtioiden ilmastotavoitteiden kunnianhimon nostamista, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoite ilmaston lämpenemisen rajaamisesta 1,5 asteeseen voidaan saavuttaa.
Kokouksessa sovittiin uudesta päästöjen vähentämisen ja hiilensidonnan markkinamekanismista, jonka avulla valtiot voivat tehdä yhteistyötä hillintätavoitteidensa saavuttamiseksi. Uudenlaisen markkinasäännöstön synty vahvistaa myös yksityisen sektorin toimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yritysten aktiivisia toimia tarvitaan täydentämään valtioiden ilmastolupauksia, jotta 1,5 asteen polku saavutetaan.
COP on YK:n ilmastopuitesopimuksen päättävä elin, eli puitesopimuksen osapuolten välinen vuotuinen konferenssi, jonka 26. istunto järjestettiin tänä vuonna Glasgow’ssa. Samassa yhteydessä pidettiin myös Kioton pöytäkirjan ja Pariisin sopimuksen päättävien elinten kokoukset. Neuvotteluissa sovittiin uusista toimenpiteistä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi sekä siihen sopeutumiseksi. Lisäksi todettiin, että tämänhetkiset ilmastolupaukset eivät riitä 1,5 asteen lämpenemistavoitteen saavuttamiseen, vaan tarvitaan nopeasti mittavia lisätoimia päästöjen vähentämiseksi, jotta globaalit nettopäästöt saadaan nollaan vuoteen 2050 mennessä. Jos kunnianhimon tasoa ei nosteta, globaalit päästöt jatkavat kasvuaan laskemisen sijasta.
Markkinamekanismin säännöt tarkentuvat
Yksi ilmastokokouksen tavoitteista oli sopia Pariisin ilmastosopimuksen 6 artiklan mukaisen kansainvälisen hiilimarkkinayhteistyön säännöistä. 6 artiklan mukaan maat voivat tehdä vapaaehtoista yhteistyötä täyttääkseen kansallisen päästövähennyssitoumuksensa (Nationally Determined Contributions, NDC) osittain muissa maissa toteutetuilla päästövähennyksillä tai hiilensidonnalla. Markkinayhteistyön pelisäännöt oli tarkoitus hyväksyä jo vuonna 2018, mutta tuolloin sopua ei syntynyt. Nyt maat pääsivät vihdoin sopuun siitä, että kaikkien yhteistyökäyttöön valtuutettujen yksiköiden kaksoislaskenta estetään. Näitä yksiköitä nimitetään kansainvälisesti siirretyksi hillintätuloksiksi (Internationally Transferred Mitigation Outcome, ITMO). 6 artiklan sääntöjen mukaan maat voivat valtuuttaa ITMO:ja myös muuhun tarkoitukseen kuin kansallisen päästövähennysitoumuksen täyttämiseen, esimerkiksi vapaaehtoiseen kompensaatioon. Valtuutuksen tehnyt maa sitoutuu tekemään vastaavan mukautuksen päästötaseeseensa, mikä tarkoittaa, ettei maa laske kyseistä päästövähennystä tai hiilensidontaa itselleen. Kaksoislaskennan välttämisen lisäksi sovittiin myös ITMO:jen laatukriteereistä ja päätettiin perustaa kansainvälinen raportointialusta sekä päästörekisteri. Tarkempia sääntöjä kehitetään lähivuosina.
Lisäksi Glasgow’ssa käynnistettiin kansainvälinen päästöjen hyvitysmekanismi, jonka tarkat säännöt tullaan sopimaan lähivuosina. Mekanismin kautta luoduille yksiköille tulee niin ikään tehdä vastaava mukautus, jos yksiköt on valtuutettu kansallisten päästövähennyssitoumusten täyttämiseen tai muuhun käyttöön.
Vapaaehtoinen päästökompensointi kehittyy 6 artiklan rinnalla
Yksityisellä sektorilla jo vuosia toimineen vapaaehtoisen päästökauppamarkkinan parhaat käytännöt ovat perinteisesti mukailleet velvoitemarkkinan kriteerejä, ja 6 artiklan sääntöjen voikin odottaa toimivan mittatikkuna laadukkaalle vapaaehtoiselle kompensaatiolle. Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaista kansainvälistä hyvitysmekanismia ja valtuutusta voi käyttää vapaaehtoisen kompensaation laadunvarmistukseen ja kaksoislaskennan estämiseen. Pariisin sopimus ei kuitenkaan sääntele yksiköiden vapaaehtoista käyttöä eikä siihen liittyviä väittämiä. Yritykset voivat edelleen käyttää vapaaehtoiseen kompensaatioon myös muita hyvitysstandardeja. Myös niiden puitteissa myönnetyille yksiköille voi hakea 6 artiklan mukaista valtuutusta kaksoislaskennan välttämiseksi.
”Uudet markkinamekanismien säännöt ovat hyvä uutinen vapaaehtoiselle kompensointimarkkinalle. Parhaiden käytäntöjen toteutus ja raportointi selkeytyy, mikä parantaa yksittäisen yrityksen mahdollisuuksia arvioida kompensointihankkeen tuottaman ilmastohyödyn laatua.” Nordic Offsetin johtava asiantuntija Maija Saijonmaa kertoo.
”Yrityssektorin päästövähennysten ja hiilineutraaliustyön rooli on tällä hetkellä tärkeä, sillä valtioiden sitoumukset eivät edelleenkään tahdo riittää. Hyvä keino tähän on vähentää yrityksen päästöjä Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti, sekä sitoutua kansainväliseen Science-Based Targets aloitteeseen.”
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, jos tarvitset neuvontaa yrityksesi päästöjen hallintaan tai kompensointiin liittyen.
Lisätietoa Glasgow’n ilmastokokouksesta voit lukea linkeistä:
Lisää Pariisin sopimuksesta voit lukea FAQ-sivuillamme.