Kestävyysraportointi vie vastuullisuuden uudelle tasolle - koskee pian yhä useampia yrityksiä EU:n direktiivin myötä

EU:n uusi kestävyysraportointia koskeva direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) hyväksyttiin Euroopan parlamentin toimesta tammikuussa 2023. Direktiivi luo raamit yritysten kestävyysraportoinnille eli sille, miten yritysten tulee hallita ja raportoida ympäristövastuusta sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta.

Direktiivin taustalla on tavoite yhtenäistää yritysten kestävyysraportointia. Taloudellisen raportoinnin rinnalle halutaan tuoda mittareita yritysten ei-taloudellisesta suorituskyvystä ja näin auttaa sijoittajia, asiakkaita ja muita sidosryhmiä saamaan vertailukelpoista tietoa. Pian direktiivin vaatimukset koskevat yhä useampaa yritystä.

EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) julkaisi marraskuussa 2022 kestävyysraportoinnin luonnosstandardeja (European Sustainability Reporting Standards, ESRS), joiden varaan direktiivi rakentuu. Näiden pohjana on käytetty useita kansainvälisiä viitekehyksiä, esimerkiksi GRI-standardia ja Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -raportointiperiaatteita. Standardit ovat vielä luonnosvaiheessa, mutta merkittäviä muutoksia luonnosstandardeihin ei ole olettavissa. ESRS-standardien on tarkoitus astua voimaan Euroopan komission hyväksyminä loppukesästä 2023.

Kestävyysraportointidirektiivin tuoma säätely astuu voimaan vaiheittain.

Ensimmäisenä raportointivelvollisia ovat pörssiyritykset, joille raportointivelvollisuus tulee voimaan vuonna 2025 perustuen vuoden 2024 lukuihin. Vuoden 2025 tiedoista raportointivelvollisia ovat yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista ehdoista:

• taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa
• liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa tai
• tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin vähintään 250 henkilöä.

Tämän jälkeen raportointivaatimus laajenee koskemaan listattuja pk-yrityksiä, jotka raportoivat ensimmäisen kerran vuoden 2026 luvuilla.

Vuoden 2028 tiedoista raportointivelvollisuus laajenee EU:n ulkopuolisiin yrityksiin, joiden EU-alueen liikevaihto on vähintään 150 miljoonaa euroa ja joilla on tytäryhtiö tai pysyvä toimipaikka EU:n alueella.

Raportointivelvoite ei vielä koske suoraan pienempiä yrityksiä, mutta alihankintaketjujen kautta on todennäköistä, että kokoluokasta riippumatta yhä useammat yritykset joutuvat tietoa tuottamaan asiakkailleen. Näin ollen varautuminen vaatimuksiin kannattaa aloittaa myös pienemmissä yrityksissä toimialasta riippumatta jo nyt.

Raportointistandardit jakavat yritysvastuun neljään osa-alueeseen, joita ovat kaikkia toimialoja yhteisesti koskevat standardit, ympäristövastuu (E), sosiaalinen vastuu (S) sekä hallinto ja johtaminen (G).

Näistä jokainen sisältää 1–5 alaosiota, jotka koostuvat erilaisista vaatimuksista. Suurin osa vaatimuksista on pakollisia, mutta joukossa on myös vapaaehtoisia indikaattoreita. Kaikkia toimialoja koskevat standardit koostuvat yleisistä periaatteista sekä strategia-, hallinto- ja olennaisuusanalyysin vaatimuksista.

Ympäristövastuuosio sisältää seuraavat standardit:

• Ilmastonmuutos (E1)
• Saasteet (E2)
• Vesi ja merien luonnonvarat (E3)
• Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit (E4) sekä
• Resurssien käyttö ja kiertotalous (E5).

Sosiaalista vastuuta tarkastellessa huomio tulee kiinnittää omaan työvoimaan, arvoketjun työntekijöihin, yhteisöihin, joihin toiminta vaikuttaa sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Hallinto ja johtaminen pitää sisällään riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa sekä liiketoiminnan menettelytavan (business conduct).

Perinteisten ESG-elementtien lisäksi kestävyysraportoinnissa tulee huomioida kahdensuuntainen informaatio vaikutuksista: sekä yrityksen vaikutukset ympäristöön että ympäristömuutosten vaikutukset yritykseen.

Kaikille pakollinen ilmastonmuutosta koskeva ESRS E1 -standardi sisältää yhdeksän numeroitua raportointivaatimusta sekä kolme numeroimatonta indikaattoria. Näistä tärkeimpiä ovat E1-6 ja E1-4.

E1-6 on päästölaskennan näkökulmasta keskeisin. Sen mukaan yritysten tulee laskea ja raportoida scope 1-3 kasvihuonekaasupäästöt sekä kasvihuonekaasupäästöt koko yrityksen tasolla sijainti- ja markkinaperusteisesti. Lisäksi kokonaishiilijalanjälki suhteutetaan liikevaihtoon, jolloin yrityksen liiketoiminnan mahdollinen kasvu tai supistuminen tulee otettua huomioon.

E1-4 indikaattori liittyy vahvasti E1-6:een, sillä E1-4:n mukaan yrityksen tulee raportoida asettamistaan ilmastotavoitteista. Esimerkiksi päästövähennystavoitteet tulee esittää joko absoluuttisena lukuna (t CO2e) tai prosentuaalisena vähenemänä valittuun vertailuvuoteen suhteutettuna. Nämä tavoitteet tulee suunnitella vähintään vuoteen 2030 asti ja ne pitää jaotella erikseen scope 1, 2 ja 3 päästöille. Lisäksi on raportoitava, ovatko tavoitteet linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C tavoitteen kanssa.

Nordic Offset toteuttaa organisaation hiilijalanjäljen laskennan kansainvälisesti käytetyimmän ja tunnetuimman Greenhouse Gas Protocol -laskentaohjeistusten perusteella. Tällöin tulokset ovat suoraan kestävyysdirektiivin raportointivelvoitteiden (E1-6) mukaiset, sillä velvoitteet eivät poikkea GHG-protokollassa määritetyistä vaatimuksista.

Nordic Offsetin hiilijalanjäljen laskentapalvelu sisältää päästövähennystoimenpiteiden tunnistamisen ja niihin liittyvät ehdotukset päästöjen vähentämiseen. Toteutamme myös Science Based Targets -Initiativen (SBTi) ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaista päästövähennystavoitteiden suunnittelua, jolloin yrityksen ilmastovastuutyö on linjassa E1-4 vaatimuksien kanssa.

Lisäksi asiantuntijoillamme on kokemusta laaja-alaisesta vastuullisuusasioiden arvioinnista (ESG-analyysit), joten voimme tarvittaessa räätälöidä palvelumme tukemaan standardien vaatimuksia liittyen sosiaaliseen vastuuseen ja kestäviin hallintotapoihin.

Ole hyvä ja täytä alla oleva lomake, niin asiantuntijamme ovat sinuun pian yhteydessä!

Nordic Offset toteuttaa asiantuntevasti tuotekohtaiset elinkaariarvioinnit ja ympäristötuoteselosteiden dokumentoinnin. Lisäksi toimimme puolueettomana verifioijana.